Moni eläkkeelle jäänyt mainitsee tuntuvimmaksi käytännön menetyksekseen työterveyspalvelut. Työterveyshuolto on ainoa maksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa päästä niin yleis- kuin erikoislääkärin hoitoon. Suurissa yrityksissä jopa maksuton hammashoito ja silmälasit saattavat kuulua etuihin.

Myös kalliita lääkkeitä käyttävät eniten suurituloiset, koska asiakkaan maksuosuus lääkekuluista on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkakuluille ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1300 euron. Tämän lisäksi tulevat hammashoidon ja fysikaalisen hoidon kustannukset. Suomalaisen potilaan omavastuuosuus terveyskuluista on kaksinkertainen, 20 % verrattuna Euroopan keskitasoon 10 %:iin. Syrjäseutujen lääkäripula aiheuttaa myös alueellista eriarvoisuutta.

Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi. Esimerkiksi hoitamaton verenpainetauti lisää vaaraa sairastua sekä sepelvaltimotautiin että erityisesti aivohalvaukseen, joiden kustannukset tulevat yhteiskunnalle entistä kalliimmaksi.     

Hämmästelen tässä tilanteessa hallituksen ehdotusta terveydenhuollon asiakasmaksukorotuksista. Tosiasiassa meillä on jo terveydenhoidossa huomattava oikeudenmukaisuusvaje, minkä seurauksena niin kuolleisuudessa kuin sairastavuudessa on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä. Miksi sosiaalista eriarvoisuutta halutaan edelleen kärjistää?

On väärin sitoa palvelumaksu indeksiin, jos vastaavaa etuuttakaan ei ole indeksiin sidottu. Terveydenhoidon maksuja ei tule sitoa elinkustannusten kohoamiseen ellei sairauspäivärahaa ole indeksiin sidottu. Kunnat eivät myöskään hyödy asiakasmaksujen korotuksista, sillä maksutulojen lisäykset leikataan kunnilta pois. Uudistuksen perustelu palvelutason parantamisesta on katteeton. Vastuullinen ja välittävä Suomi ei sysäisi terveydenhuollon rahoitusta sairaiden ja vanhusten kukkarolle, vaan rahoitus hoidettaisiin yhä vahvemmin yhteisvastuullisesti kuntien taloutta vahvistamalla.

Potilaiden omakustannusosuutta tulee ryhtyä pienentämään. Terveyskulujen yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hyvin toimivaa ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa ei ole syytä romuttaa, sen sijaan kaikille avoimia terveyspalveluja tulee vahvasti kehittää. Terveyskeskuksiin tulee perustaa aikuisneuvolat edistämään koko väestön terveyttä ja sairauksien ennalta ehkäisyä. Julkisen terveydenhoidon rahoitusta on voimakkaasti lisättävä. Jokaisen ihmisen henki ja terveys ovat yhtä arvokkaita – siksi kaikille tulee taata oikeus terveyspalveluihin.

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd), lääkäri

Aiemmat kolumnit:

Päivi Räsänen:  Tulevaisuuden tekijöihin kannattaa sijoittaa

Tarja Cronberg Ajassa Nyt -verkkolehdelle:  Tulevaisuuden työvoimatoimisto