|
|
|
|
Ajassa Nyt -verkkolehti, lokakuu 2007
Pääkirjoitus UutisetKolumni Kuukauden henkilökuva Kuvakilpailun satoa Verkkokauppa Vanhemmat lehdet Muut lehdet (rss) News in English (rss)
|
Työvoimapulaan ajautuvassa ikääntyvässä Suomessa ei ole varaa menettää näin suurta määrää tulevaisuuden tekijöitä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on sidoksissa arvo- ja asenneympäristöömme. Individualistisessa mielihyväkulttuurissa aikuisten arjen valinnat helposti sivuuttavat lasten ja nuorten tarpeet. Perhepolitiikkaa on myös laiminlyöty jo vuosikausia. Verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisrakenteet eivät tue vanhempien ja lasten yhdessä viettämää aikaa. Kotihoidontuki on matala, eikä verotuksessa lainkaan huomioida kotona tehtävää hoivatyötä. Seitsemän hengen elättäjä maksaa veroa samalla mitalla kuin poikamies. Lasten osattomuutta edistävät vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Noin 100 000 lasta elää perheessä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat päihdeongelmaisia.
Suomessa vuosi 2003 oli lapsiköyhyyden musta vuosi. Silloin ensimmäistä kertaa köyhien lapsiperheiden osuus ylitti koko väestön köyhyysasteen. Lapsiköyhyysaste on viimeisen viidentoista vuoden aikana noussut viidestä prosentista yli 12 %:in. Yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste on noussut 10 %:sta lähes 30 %:iin. Perhepoliittisten etuuksien reaaliarvo on laskenut reilun kymmenen vuoden sisällä, lapsilisien osalta 10 %:n verran ja kotihoidontuen peräti kolmanneksen. Inflaation kiihtyessä perhe-etuudet tosiasiallisesti valtaosalla lapsiperheistä reaaliarvoltaan edelleen leikkaantuvat, sillä lapsiperheiden tulonsiirtoja kuten lapsilisiä tai kotihoidontukea ei ole sidottu indeksiin. Ennen vaaleja puheenjohtaja Katainen nimesi Kokoomuksen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle lapsilisien sitomisen indeksiin. Nyt tätä ei näy budjettiesityksessä eikä hallitusohjelmassa. Ministeri Risikko vieläpä selvensi, että linjaus suhteessa lapsilisiin tehtiin kaikkien hallituspuolueiden kesken yksimielisesti. Kokoomus ei siis hallitusneuvotteluissa edes yrittänyt toteuttaa kynnyskysymystään! Samaan aikaan sen sijaan päivähoitomaksut ja terveyspalveluiden asiakasmaksut sidotaan indeksiin ja niitä korotetaan, vaikka Suomessa terveydenhuollon maksujen omakustannusosuus on jo nyt vertailumaiden keskuudessa kärkiluokkaa. Nyt olisi aika remontoida lapsilisäjärjestelmä vastaamaan ajan haasteisiin – se on sidottava indeksiin, korjattava sen tasoa etenkin monilapsisten perheiden osalta ja ulotettava myös 17-vuotiaille, jotka ovat jääneet väliinputoaja-asemaan. Samalla lakia on muutettava niin, että toimeentulotukea laskettaessa ei huomioitaisi lapsilisää tulona. Näin voitaisiin parhaiten auttaa kaikkein köyhimpiä perheitä. Neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja lastensuojelussa tulee kyetä entistä varhaisempaan havainnointiin ja tukemiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin sijoittaminen on tehokkain keino vahvistaa pitkäjänteisesti valtion taloutta ja maamme kilpailukykyä. Perhepolitiikka on tulevaisuuspolitiikkaa. Päivi Räsänen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd), lääkäri
|
