SUOMEN VALTIO MUUTTUMASSA YHTEISKUNTAVASTUUTA VAILLA OLEVAKSI MARKKINADIKTATUURIKSI?

Hyvin mielenkiintoinen kysymys on se, mitä tapahtuu kuntien ja valtion lakisääteiselle yhteiskuntavastuulle, kun ne pakotetaan toimimaan yritysten tavoin, siis kilpailemaan, tuottamaan voittoa ja olemaan tehokkaita. Yrityksillähän ei ole mitään yhteiskuntavastuuta, valtiolla ja kunnilla sen sijaan on -vai onko enää?

Mitä tapahtuu, näkyy jo selvästi: Yhteiskuntavastuu jää – aivan kuten yrityksissä – pois kokonaan.

Perustuslaissahan työ on valtion erityisessä suojeluksessa, ja valtion on taattava, että jokaisella kansalaisella on (oikeita) töitä ja turvattu toimeentulo. Työ on yksi ihmismäisen elämän perusta. Mutta valtio tästä kuitenkin viis välittää nykyisin. Itse asiassa tehokkuus ja kilpailukyky nykyisessä uusliberalistisessa yhteiskunnassa vaativat sen, että kaikilla ei ole töitä ja että kaikki eivät saa tehdä töitä, muuten inflaatio uhkaa nousta ja kilpailukyky laskee, ja valtio on hyväksynyt tämän uusliberalistisen ideologian täysin jo aikoja sitten oikeastaan pollitiikasta riippumatta. Sitä paitsi ulkopuolella olevien on voitava mahdollisimman huonosti, että kannustus työelämään säilyy joukkotyöttömyydestä ja jopa täysin toivottomasta yksilön tilanteesta huolimatta. Näistä asioista puhutaan kansalaisille hyvin hiljaa. 

Kuinka valtio sitten on mukana tässä työelämän syrjinnässä ja laiminlyö lakisääteistä yhteiskuntavastuutaan? Valtio luo keinotekoisesti työnantajan markkinat (joukkotyöttömyyttä), mikä pitää ”kansantaloudelle haitalliset inflaatiota kohottavat palkankorotukset kurissa”. Kuinka sitten valtio (tai oikeastaan EU ja Suomen valtio) sitten keinotekoisesti luovat nämä työnantajan markkinat, joukkotyttömyyden, joka pitää palkankorotukset ja inflaation kurissa? Se tapahtuu tekemällä Valtionpankista poliittisesti riippumattoman laitoksen (jota se ei kuitenkaan ole vaan ajaa oikeiston etuja), jonka ainoa tehtävä on politiikasta riippumatta (siis epädemokraattisesti) pitää inflaatio EU:n määräämän kahden prosentin rajoissa pitämällä rahan määrä yhteiskunnassa niin pienenä, että investointeja, ”ylikuumenemista”, ei synny ja siis uusia työpaikkoja, mikä heikentäisi työnantajan markkinoita tai jopa muuttaisi ne kokonaan työntekijöiden markkinoiksi, täystyöllisyydeksi. Suomen Valtionpankki itsenäistettiin yhdeksänkymmentäluvun alussa.

Kuinka Valtionpankki (ja valtio) sitten säätelee rahan määrää yhteiskunnassa ja pitää työttömyyden korkealla ja laiminlyö yhteiskuntavatuunsa? Se tapahtuu nostamalla tai laskemalla ohjauskorkoa (pankeille myöntämiensä lainojen korkoa), jolloin rahan määrä yhteiskunnassa joko pienenee tai kasvaa. Tämän tarkoitus on säädellä investointeja ja työttömyyttä ja pitää ne sillä tasolla, että ei synny ”ylikuumenemista” (investointien lisääntymistä ja työttömyyden laskua), mikä voisi johtaa inflaation nousuun. Amerikkalaiset monetaristiset kansantaloustieteilijät Milton Friedman ja Edmund Phelps saivat kuusikymmentäluvullaNobelin palkinnon maatemaattisesta kaavasta, jonka avulla lasketaan, kuinka korkea työttömyyden tulee olla, että inflaatio saadaan sille tasolle, jolle se halutaan ja että se pysyy sillä. Kaavalle he antoivat nimen Non Accelerating Inflation Rate of Unemployment, NAIRU tai suomeksi Tasapainotyöttömyys. Jos työttömyys uhkaa laskea ja markkinat ”ylikuumenevat” ja inflaation riski kasvaa, nostaa Valtionpankki ohjauskorkoa, mikä laskee rahan määrää yhteiskunnassa, hillitsee investointeja ja työttömyyden laskua ja työnantajien markkinat säilyvät ja inflaatioriski laskee.  

Valtio siis kaikin tavoin estää itsenäisen Valtionpankin avulla työnantajien markkinoiden heikkeneminen ja vaihtumisen työntekijöiden markkinoiksi ja täystyöllisyydeksi. Valtio ja kunnat ovat yleisesti hyväksyneet tämän uusliberaalisen kansantalouden ja toteuttavat sitä. Sitäpaitsi sen sijaa että valtio ja kunnat ottaisivat yhteiskuntavastuunsa ja työllistäisivät joukkotyöttömyyden vallitessa, ne ”tehostavat” toimintaansa ja irtisanovat, mikä on osa infaation torjuntaa. Onko tämä yhteiskuntavastuun ottamista? Ovatko valtavat voitot tärkempiä kuin täystyöllisyys? Valtiosta on tullut häikäilemätön "rosvokapitalisti", joka viis välittää yhteiskuntavastuustaan vaan polkee kansalaisten oikeuksia jakoihinsa. Suomesta on tullut kapitalistinen markkinadiktatuuri.

Peter Tynkkynen, teologian maisteri

Göteborg