Ammatillisessa koulutuksessa opintonsa keskeyttäneiden määrä on valitettavan suuri.  Monissa tutkimuksissa suurimmaksi keskeyttämisen syyksi on noussut sekä epäonnistunut koulutusvalinta että erilaiset oppimis- ja opiskeluvaikeudet. Monissa tapauksissa nuorelle on jo peruskoulussa saattanut muodostua heikko minäkäsitys. Tällöin nuori ei usko pärjäävänsä tai luopuu opinnoistaan liian helposti esteitä kohdatessaan. Koulujen olisi tärkeää puuttua oppimisvaikeuksiin aikaisemmassa vaiheessa ja parantaa yleisesti nuorten oppimisvalmiuksia. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva turvaverkko on päässyt monella tavoin repeilemään.

Kouluterveydenhuolto on eräs keskeinen väline koulupudokkaiden ennaltaehkäisyssä, lasten psyykkisten, sosiaalisten sekä päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa, lisääntyneeseen ylipainoisuuteen puuttumisessa sekä muissa terveyteen ja koulunkäyntiin vaikuttavien ongelmien havaitsemisessa.  Suuressa osassa kuntia on koululääkärin vastaanotolle vaikea päästä, ja on myös kouluja, joissa lääkärin palveluja ei ole lainkaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kouluterveydenhuollon oppilasmäärät ovat kohtuuttoman suuria suosituksiin verrattuina. Yhdenkään läänin alueella ei enää tehdä suositusten mukaisia laajoja terveystarkastuksia. Sivistysvaliokunnan linjauksen mukaan yhtä opinto-ohjaajaa kohti saisi olla enintään 250 oppilasta. Käytännössä ohjattavien määrä ylittää suositukset jopa nelinkertaisesti.

Koulupudokkaiden ja syrjäytyneiden määrän kasvun nähdään paljolti johtuvan myös kouluissa nykyisin annettavan opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen riittämättömyydestä. Liian vähäinen ohjaus on johtanut muun muassa siihen, että monilla nuorilla on epärealistisia toiveita koulutuksen ja työelämän suhteen. Nykyistä ammatinvalinnan ohjauksen tilannetta kuvastaakin se, että nuori aloittaa yhdessä koulussa, keskeyttää ja siirtyy yrittämään toiseen kouluun. Kouluissa istuu paljon nuoria, jotka eivät koe opiskelevansa oikeaa alaa.  Panostamalla laadukkaaseen opinto-ohjaukseen voitaisiin ehkäistä koulutuksen virhevalintoja ja luoda mielekästä näkymää työllistymisurasta.  Olisi myös tärkeää parantaa nuorten tietoisuutta työmarkkinoista ja niiden tarpeista. Tämä on entistä tärkeämpää suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä.

SAKKI ry:n (Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto) puheenjohtaja Kati Kokkonen korostaa syrjäytymisen estämisessä ja koulupudokkaiden määrän vähentämisessä järjestetyn tutortoiminnan, eli tukihenkilötoiminnan merkitystä koulutuksen onnistumiselle. Yksi opintonsa keskeyttänyt ammattiin opiskeleva saattaa maksaa Kokkosen mukaan oppilaitokselle jopa 40 000 euroa.

Akateemisten osaajien tarve ei enää kasva niin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten.Nuorisotutkijan mukaan nyky-yhteiskunnassa kuitenkin ihannoidaan liikaa tähteyttä, ainutlaatuisuutta ja pääsyä arvostettuihin ammatteihin.  Ammatillisen koulutuksen rooli on tällä hetkellä merkittävä. Meillä tarvitaan kipeästi uusia ammatillisten alojen taitajia, jotta eläkkeelle siirtyvien suuri ryhmä saadaan paikattua.

                      .

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd)