Suomalaisten hyvinvointi jatkaa kasvuaan – samoin hyvinvointierot

(27.2.2008 Stakes)  Stakesin Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportin mukaan väestö voi entistä paremmin. Terveys on kohentunut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, elintaso on parantunut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta Suomi on muuttunut myös entistä eriarvoisemmaksi. Hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan sekä terveyden että tulojen suhteen.

Hyvinvointierot ovat kasvussa, koska pienituloisten ja vähän koulutettujen tulot ja terveys eivät ole kohentuneet samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen. Tuloerot ovat kasvaneet 1970-luvun alun tasolle. Työelämästä syrjäytyminen on edelleen yleistä, mikä selittää suuren osan erojen kasvusta. Erojen kasvu on osin myös harjoitetun politiikan seurausta. Tulonsiirrot ja progressiivinen verotus tasaavat yhä vähemmän tuloeroja.

Hyvinvoinnin alueellisten erojen kasvu sen sijaan näyttää pysähtyneen 2000-luvulla, vaikka väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin jatkuu. Psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisimpiä suurimmissa kaupungeissa. Toimeentulo-ongelmat ovat yleisimpiä harvaan asutulla maaseudulla. Kaupunkien läheinen maaseutu on aineellisen ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin osalta parasta asuinaluetta.

Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä työikäisestä suomalaisesta on tyytyväinen elämäänsä. Vaikka muut kuin materiaaliset tekijät ovat nousseet yhä enemmän suomalaisten hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi, niin työhön ja toimeentuloon liittyvät tekijät määrittävät edelleen hyvinvointia. Yksittäisistä riskitekijöistä työttömyys oli selvimmin yhteydessä hyvinvointiin ja sen vajeisiin.

Tutkimus osoittaa myös, että suomalaiset luottavat edelleen vahvasti hyvinvointivaltioon ja haluavat säilyttää sen pitkälti nykymuotoisena. Suurin osa suomalaisista on pääosin tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveyspalveluihin. Aikaisempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa jopa liian matalana. Tätä mieltä olivat niin hyvä-, keski- kuin pienituloisetkin.

Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti perustuu Stakesin laajaan väestökyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse 4 530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia hyvinvoinnistaan sekä mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastausprosentti oli 84. Kysely on lajissaan toinen; edellinen tehtiin vuonna 2004.

Lähde: Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura ja Matti Heikkilä (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes, M253. Helsinki, 2008.