Työministeriön tuore selvitys: Työvoimakoulutuksen tavoitteeksi aiempaa parempi työllistyminen

20.12.2007 (Työministeriö)  Työministeriö on arvioinut työvoimakoulutusta osana työvoimapolitiikkaa. Selvityksen tekijät ehdottavat koulutuksen jälkeisen työllistymisasteen nostamista vaiheittain nykyisestä noin 40 prosentista 65–70 prosenttiin. Tähän tavoitteeseen pyritään asettamalla oppilasvalintojen ensisijaiseksi perusteeksi oppilaan motivoituneisuus sekä työvoimaviranomaisen ja oppilaitoksen arvio työttömän edellytyksistä toimia tavoitteena olevassa työpaikassa ja koulutusalalla. Yritysten kanssa toteutettavaa, vähäiseksi jäänyttä yhteishankintakoulutusta ehdotetaan lisättäväksi ja koulutuksen hankintajärjestelmää ehdotetaan keskitettäväksi.

Työministeriön ja myös uuden työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluva työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on merkittävä osa aktiivista työvoimapolitiikkaa. Koulutuksella tuotetaan osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin ja samalla vähennetään työttömyyttä. Ammatillisessa ja valmentavassa työvoimakoulutuksessa on tällä hetkellä 35 000 henkilöä, joista valtaosa on työttömiä. Työvoimakoulutuksen aloittaa vuosittain noin 80 000 opiskelijaa.Työvoimakoulutukseen käytetään vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, mihin sisältyvät myös opintososiaaliset edut.

Arvioinnista ovat vastanneet työministeriön johtaja Matti Pukkio ja ylitarkastaja Martti Myllylä. Heidän selvityksensä tuli sisältää myös suosituksia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tehostamiseksi. Pukkio ja Myllylä haastattelivat selvitystään varten yli sataa työministeriön, TE-keskusten, työvoimatoimistojen, kouluttajatahojen ja yritysten edustajaa.

Työvoimakoulutuksen aloittaneista noin puolet osallistuu keskimäärin kolmen kuukauden valmentavan työvoimakoulutuksen jaksoihin ja puolet pidempikestoisiin, keskimäärin puolen vuoden ammattiin tähtääviin työvoimakoulutusjaksoihin. Noin joka kymmenes koulutusjakso on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa koulutusta, joka puolestaan on usein lyhytkestoista ja kohdistuu työssä oleviin.

Valmentavan koulutuksen suorittaneista työllistyy kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättämisestä noin 15 prosenttia. Valmentava työvoimakoulutus ei tähtää välittömään työllistymiseen, vaan sen avulla pyritään valmentamaan työelämään pidempien polkujen kautta. Kasvava osa valmentavasta koulutuksesta suuntautuu maahanmuuttajien kotoututtamiseen.

Ammattiin tähtäävän työvoimakoulutuksen suorittaneista noin 40 prosenttia työllistyy kolmen kuukauden sisällä koulutuksen päättymisen jälkeen. Työllistymisaste on noussut lama-ajan työllistymistasosta noin parilla kymmenellä prosenttiyksiköllä. Yhä useampi koulutus päätyy ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen.

Selvityksen mukaan ammattiin tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteeksi tulee asettaa nykyistä selvemmin opiskelijan työllistyminen. Työvoimakoulututusta ei tule käyttää välineenä katkaista työttömyysjaksoja ilman työllistymistavoitetta. Pitkittyneen työttömyyden torjumiseen on muita keinoja, kuten tehokas työnvälitys ja yrityksille maksettava palkkatuki.

Ammattiin tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteeksi selvityksessä asetetaan se, että ainakin kaksi kolmesta koulutetusta työllistyy. Työvoimakoulutusta ehdotetaan suunnattavaksi nykyistä enemmän talouskasvun tukemiseksi myös ammatinvaihtajille ja muille työssä olevilla.

Selvitys suosittaa, että työvoimakoulutuksen hankintamenettelyjä tulisi tehostaa. Tällä hetkellä koulutuksen hankinta on hajautettu viiteentoista TE-keskukseen ja eräissä tapauksissa myös niiden alaisille työvoimatoimistoille. Hajauttamisesta seuraa, että kaikissa tilanteissa koulutuksiin ei saada riittävää määrää aidosti motivoituneita, työllistymiseen tähtääviä opiskelijoita. Aikajänne koulutustarpeen toteamisen ja koulutuksen alkamisen välillä saattaa myös venyä pitkäksi.