(19.3.2008 Kuluttajavirasto) Kuluttajaviraston uusi huijaussivusto auttaa kuluttajia tunnistamaan yleisimmät huijausmuodot ja kiertämään ne kaukaa. Sivuston kautta kuluttajat voivat myös kertoa viranomaisille kohtaamistaan huijaustapauksista.

Kuluttajat törmäävät verkossa yhä useammin erilaisiin huijausyrityksiin. Yhteistä niille on se, että kuluttajaa houkutellaan katteettomilla lupauksilla luovuttamaan vääriin käsiin rahansa, henkilötietonsa tai tili- ja luottokorttitietonsa. Huijauksesta ei sen sijaan ole kyse esimerkiksi silloin, kun vakiintunut yritys kohtelee asiakkaitaan epäasiallisesti.

Paras tapa välttää huijatuksi tuleminen on tunnistaa vaaratilanteet etukäteen.Kuluttajavirasto on nyt koonnut kuluttajien tueksi verkkosivuilleen tietopaketin huijauksista. Sivustolla käydään läpi yleisimmät huijausmuodot ja niiden hälytysmerkit.

Esimerkiksi lupauksiin varmasta ja nopeasta rikastumisesta kannattaa suhtautua varauksella – myös silloin, kun omassa lähipiirissä olevat henkilöt todistelevat ansaitsevansa menetelmän avulla suuria summia. Kyseessä saattaa olla laiton pyramidipeli. Ei ole mitään takeita siitä, että kaikki peliin osallistujat saisivat heille luvatut voitot.

Huijausten uhrit häpeävät usein hyväuskoisuuttaan ja kärsivät siksi menetyksensä mieluummin hiljaisuudessa kuin kertoisivat tapauksista viranomaisille. Esimerkiksi Winclub-nimisen sijoitussivuston epäillään huijanneen tuhansia suomalaisia. Kuluttajavirastoon asiasta on ollut yhteydessä kuitenkin vain neljä henkilöä.

Kuluttajavirasto painottaa, että huiputetuksi tulemista ei tarvitse nolostella. Huijarit ovat yleensä ammattilaisia, joilla on kytköksiä kansainväliseen talousrikollisuuteen. Huijaukset ja niihin liittyvät materiaalit on suunniteltu ja toteutettu niin huolellisesti, että ne vaikuttavat aidoilta. Siksi huijatuksi voi joutua kuka tahansa iästä tai koulutuksesta riippumatta.

Vaikenemisen sijasta huijauksista kannattaa aina välittää tietoa eteenpäin. M itä enemmän ja nopeammin viranomaiset saavat tietoa erilaista huijaustavoista, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on myös puuttua niihin. Huijaussivustolta löytyy tietoa siitä, mihin viranomaiseen kannattaa missäkin huijaustapauksessa ottaa yhteyttä. Kuluttajat voivat myös välittää sivuston kautta oman tarinansa viranomaisten tietoon.

Kuluttajavirasto käynnisti vuonna 2007 huijausten vastaisen yhteistyöverkoston, johon kuuluvat Kuluttajaviraston lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Euroopan Kuluttajakeskus, Finanssialan Keskusliitto, Keskusrikospoliisi, Kuluttajat-Konsumenterna ry, Lääkelaitos, Rahoitustarkastus, Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö, Suomen Kuluttajaliitto, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Vakuutusvalvontavirasto ja Viestintävirasto. Mukana ovat myös Luottokunta ja Suomen Posti, koska niillä on keskeinen rooli sähköisen kaupan maksunvälittäjänä ja tuotteiden kuljettajana.

Suomalaisen yhteistyöverkoston esikuvana on kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto ICPEN (International Consumer Protection and Enforcement Network), johon kuuluu yli 30 maata. Verkosto on perustettu vuonna 1992 ja Kuluttajavirasto on osallistunut sen toimintaan alusta saakka.

Kuluttajaviraston Huijaussivusto