[ Etusivu ]  [ Uusimpaan lehteen ]  [ Viihde ja kulttuuri ]  [ Artikkelit ]  [ Blogit ]  [ Toimitus ]  [ Website Builder
Help for Underprivileged HFU ry:n julkaisema sitoutumaton verkkolehti ISSN 1797-3120. Maaliskuu 2008

Pääkirjoitus UutisetKolumni Kuukauden henkilökuva Kuvakilpailun satoa Vanhemmat lehdet Muut lehdet (rss) News in English (rss) Lukijoiden omat kuvat

 

>

 

 

Kolumni (Lisää eri krjoittajien kolumneja on vanhemmissa lehdissä)

Päivi Räsänen.  Kuva: Päivi Räsäsen perhealbumi 

Ammattiin opiskelevat keskeyttävät opintonsa yhä useammin

 

Valtiosihteeri Raimo Sailas nosti hiljattain esiin syrjäytyneiden nuorten suuren määrän. Lasten ja nuorten eriarvoistuminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen ovat vakava ongelma lasten ja nuorten ihmisarvon, osallisuuden ja yhtäläisten oikeuksien kannalta. Samalla ne uhkaavat ikääntyvän kansakuntamme tulevaisuuden menestystä. Tuoreiden tietojen mukaan 45 000 16–24 -vuotiasta nuorta on työttömänä ja lisäksi peräti 40 000 samanikäistä teillä tietymättömillä. Tätä joukkoa ei löydy opiskelemasta, työpaikoilta eikä asevelvollisten joukosta.  Työvoimapulaan ajautuvassa Suomessa ei ole varaa menettää näin suurta määrää tulevaisuuden tekijöitä. Pahimmassa tapauksessa Suomea odottaa tulevaisuus, jossa on samaan aikaan sekä laaja työttömyys että työvoimapula. Tällaiseen tilanteeseen joudumme, jos ihmisten osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita.

Ammatillisessa koulutuksessa opintonsa keskeyttäneiden määrä on valitettavan suuri.  Monissa tutkimuksissa suurimmaksi keskeyttämisen syyksi on noussut sekä epäonnistunut koulutusvalinta että erilaiset oppimis- ja opiskeluvaikeudet. Monissa tapauksissa nuorelle on jo peruskoulussa saattanut muodostua heikko minäkäsitys. Tällöin nuori ei usko pärjäävänsä tai luopuu opinnoistaan liian helposti esteitä kohdatessaan. Koulujen olisi tärkeää puuttua oppimisvaikeuksiin aikaisemmassa vaiheessa ja parantaa yleisesti nuorten oppimisvalmiuksia. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva turvaverkko on päässyt monella tavoin repeilemään.

 

Kouluterveydenhuolto on eräs keskeinen väline koulupudokkaiden ennaltaehkäisyssä, lasten psyykkisten, sosiaalisten sekä päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa, lisääntyneeseen ylipainoisuuteen puuttumisessa sekä muissa terveyteen ja koulunkäyntiin vaikuttavien ongelmien havaitsemisessa.  Suuressa osassa kuntia on koululääkärin vastaanotolle vaikea päästä, ja on myös kouluja, joissa lääkärin palveluja ei ole lainkaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kouluterveydenhuollon oppilasmäärät ovat kohtuuttoman suuria suosituksiin verrattuina. Yhdenkään läänin alueella ei enää tehdä suositusten mukaisia laajoja terveystarkastuksia. Sivistysvaliokunnan linjauksen mukaan yhtä opinto-ohjaajaa kohti saisi olla enintään 250 oppilasta. Käytännössä ohjattavien määrä ylittää suositukset jopa nelinkertaisesti.

 

Koulupudokkaiden ja syrjäytyneiden määrän kasvun nähdään paljolti johtuvan myös kouluissa nykyisin annettavan opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen riittämättömyydestä. Liian vähäinen ohjaus on johtanut muun muassa siihen, että monilla nuorilla on epärealistisia toiveita koulutuksen ja työelämän suhteen. Nykyistä ammatinvalinnan ohjauksen tilannetta kuvastaakin se, että nuori aloittaa yhdessä koulussa, keskeyttää ja siirtyy yrittämään toiseen kouluun. Kouluissa istuu paljon nuoria, jotka eivät koe opiskelevansa oikeaa alaa.  Panostamalla laadukkaaseen opinto-ohjaukseen voitaisiin ehkäistä koulutuksen virhevalintoja ja luoda mielekästä näkymää työllistymisurasta.  Olisi myös tärkeää parantaa nuorten tietoisuutta työmarkkinoista ja niiden tarpeista. Tämä on entistä tärkeämpää suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä.

 

SAKKI ry:n (Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto) puheenjohtaja Kati Kokkonen korostaa syrjäytymisen estämisessä ja koulupudokkaiden määrän vähentämisessä järjestetyn tutortoiminnan, eli tukihenkilötoiminnan merkitystä koulutuksen onnistumiselle. Yksi opintonsa keskeyttänyt ammattiin opiskeleva saattaa maksaa Kokkosen mukaan oppilaitokselle jopa 40 000 euroa.

 

Akateemisten osaajien tarve ei enää kasva niin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten.Nuorisotutkijan mukaan nyky-yhteiskunnassa kuitenkin ihannoidaan liikaa tähteyttä, ainutlaatuisuutta ja pääsyä arvostettuihin ammatteihin.  Ammatillisen koulutuksen rooli on tällä hetkellä merkittävä. Meillä tarvitaan kipeästi uusia ammatillisten alojen taitajia, jotta eläkkeelle siirtyvien suuri ryhmä saadaan paikattua.

                      .

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd)

Creative Commons License
Ajassa Nyt -verkkolehti jonka tekijä on Ajassa Nyt on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi lisenssillä

 

report phishingreport abuse