Romanilasten ja -nuorten koulutuksen ja hyvinvoinnin ongelmiin kiinnitettävä huomiota

(19.3.2008 ESLH)  Etelä-Suomen lääninhallitus haluaa kiinnittää huomiota romanilasten ja -nuorten koulutuksessa ja hyvinvoinnissa ilmeneviin ongelmiin. Koulutuksen järjestäjien tulisi pohtia, miten ja millä tavoin romanien koulutukseen osallistumista, osallisuutta ja itsetuntoa voidaan tukea ja edistää. Lääninhallituksen sivistysosaston sekä sosiaali- ja terveysosaston yhteinen kannanotto on toimitettu läänin kuntien johdolle sekä alueella toimivien yksityisten oppilaitosten ylläpitäjille.
 
Romanilapset eivät useinkaan ole päiväkodissa ja esiopetukseen heistä osallistuu vain muutama prosentti. Tämä heijastuu ongelmina koulunkäynnin aloittamisessa ja koulumaiseen työskentelyyn opeteltaessa. Romanilapsella on tästä johtuen usein heti koulun alkaessa ongelmia mm. kielellisessä kehityksessä, hienomotoriikassa tai hahmottamisessa.

Koulutuksen nivelvaiheet muodostuvat ongelmalliseksi romaninuorelle. Siirtyminen alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksen päättämisen jälkeinen siirtyminen toisen asteen koulutukseen ovat kohtia, jolloin romaninuori saattaa pudota koulujärjestelmän ulkopuolelle.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää romaninuorten opintojen ohjaukseen ja henkilökohtaiseen ohjaamiseen opintojen tukemiseksi. Alueellisen romaniasian neuvottelukunnan suunnittelijan ja sosiaalityöntekijöiden välisissä keskusteluissa esille on noussut myös romaninuorten vaikeus saada työelämäharjoittelupaikkoja perusopetukseen liittyvillä TET-jaksoilla. Näissä tapauksissa on erittäin tärkeää, että koulu huolehtii ja avustaa TET-paikan järjestymisessä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) todetaan, että romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa.

Romanilasten ja -nuorten koulutuksen ja hyvinvoinnin tukemisen tulee olla kaikkien koulutuksen järjestäjien tavoitteena. Romanikielen ja -kulttuurin opetusta ei Etelä-Suomen läänin kouluissa järjestetä tarpeeksi tai opetus puuttuu kokonaan.

Lääninhallitus arvioi koulutuksen perusturvan ja oppilaiden oikeusturvan toteutumista lääninsä alueella. Suomessa asuu noin 10 000 romania, joista Etelä-Suomen läänin kunnissa yli 4 000.