HS: Syrjäytyneitä nuoria Stakesin mukaan ainakin 65000

(17.3. 2008 Ajassa Nyt)  Viranomaiset eivät tiedä syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten oikeaa määrää.  Arviot ovat vaihdelleet 14 000:sta yli 100 000:een.  Nuorten ja lasten auttamiseksi on meneillään useita projekteja, mm. hallituskaudeksi asetettu työryhmä selvittää työpaikkojen ja työvoiman nykyistä parempaa kohtaamista.  Ryhmällekin on epäselvää, kuinka moni nuori uhkaa jäädä tai on jo jäänyt työelämän ulkopuolelle.  Ryhmä on päätynyt siihen, ettei kadoksissa olevia kuitenkaan voi olla sataatuhatta.

Helsingin Sanomat pyysi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesilta arviota syrjäytymisuhan alaisista nuorista, uutisoitiin HS:n verkkolehdessä 16.3.

Stakesin laskelmien mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin 65 000 ja määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella.  Tämä merkitsee sitä, että nuori putoaa pysyvästi sosiaalisen-, koulutus- ja työelämän ulkopuolelle ja on vaarassa sortua alkoholin, huumeiden ja rikollisuuden maailmaan.  Työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina.

"Syrjäytymisen kovana ytimenä" voidaan Stakesin mukaan pitää kodin ulkopuolelle sijoitettuja alaikäisiä.  Heitä oli vuonna 2001 tilastojen mukaan yksi prosentti ikäluokasta eli yhteensä 15 000.  Joukko kasvaa joka vuosi.

Myös avohuollon piirissä olevien, eli niiden lasten jotka ovat joidenkin lastensuojelutoimien kohteena, voidaan katsoa olevan syrjäytymisvaarassa, uutisoi Helsingin Sanomat.  Heitä uhkaa syrjäytyminen, elleivät he saa henkilökohtaista huolenpitoa ja apua.

Päivitys 19.3.2008

Helsingin Sanomien mielipideosastolle kirjoittanut erityissosiaalityöntekijä, valtiot. lis. Alpo Heikkinen ihmettelee, kuinka Helsingin Sanomissa (paperilehti) 17.3. julkaistussa artikkelissa otsikossa puhutaan "syrjäytyneistä nuorista", mutta kun vastausta haettiin Stakesin tilastoista ja arvioista, puhuttiinkin "lapsista ja nuorista".  Hänen mukaansa ikäryhmiä tulisi tarkastella omina kokonaisuuksinaan ja Suomessa onkin tutkimuksen parissa sekä lasten ja nuorten palveluja kehitettäessä tehty valtakunnallisella tasolla se virhe, että kouluikäiset ja työllistymisikäiset nuoret on maanantaisen uutisen tapaan niputettu samaan sapluunaan.  Tämän takia kouluikäisille nuorille on kriisitilanteessa tarjolla heikosti resursoituja ylikuormittuneita sosiaali- ja terveyspalveluja.

Alpo Heikkisen mukaan 65 000 ei voi pitää määränä paikkaansa, koska kun tarkastellaan tutkimusten valossa suomalaisten lasten ja nuorten kouluvaikeuksia ja köyhyyttä, löytyy jo 10 - 14 -vuotiaiden ryhmästä yli 78 000 sellaista lasta ja nuorta, jotka tarvitsisivat erityistä tukea suoriutuakseen koulutyöstä.  Hän kysyykin, mitä luvun 65 000 taustalta löytyy - onko laskelmassa käytetty yksittäisen palvelun, riskitutkimuksien vai nuorten omien kokemusten pohjalta syntynyttä tietoa, vai niitä yhdessä.