Talentia: vuoden 2009 budjettiin 20 miljoonaa sosiaalitakuun toteuttamiseen

(12.3.2008 Talentia)  Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Eila Malmström luovutti 12.3.2008 peruspalveluministeri Paula Risikolle 23 896 suomalaisen allekirjoittaman vetoomuksen sosiaalialan tulevaisuuden puolesta. Luovutusta seurasi vuotuisille sosiaalialan asiantuntijapäiville kokoontuneet noin 450 sosiaalialan työntekijää ja opiskelijaa.

Kuva: Sosiaalitapaus-kampanja, Talentia ry

Sosiaalihuolto saa jatkuvasti uusia tärkeitä tehtäviä hoitaakseen, mutta rahoitus ja henkilöresurssit eivät kasva vastaavasti. Kansalaisten lisääntyneet odotukset ja kasvava työtaakka kaatuvat sosiaalitoimen työntekijöiden päälle. - Sanotaan, että lapsi tuo perheeseen ruuan mukanaan. Samoin toivoisi olevan uusien lakien suhteen. Uusi lastensuojelulakilaki tai toimeentulotukilakiin sisältyvä sosiaalitakuu eivät tuo kuntien sosiaalitoimeen tarpeeksi voimavaroja lakien toimeenpanoon. - Kuntalaiset ja toimittajat ihmettelevät, miksi toimeentulotukea ei saakaan seitsemässä arkipäivässä tai miksi lastensuojelutoimet ovat myöhässä. Syntipukki löytyy helposti asiakastyötä tekevästä, kun pitäisi katsoa päättäjiin ja johtajiin päin, kuvaa Eila Malmström tilannetta. Sosiaalialan vajaaseen rahoitukseen, huonoihin työolosuhteisiin ja palveluiden riittämättömyyteen kyllästyneet suomalaiset ovat tulleet Talentian tueksi. Maaliskuun alkuun mennessä 23 896 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen sosiaalialan palveluiden, korvamerkityn valtionavun ja työntekijöiden parempien työolojen ja paremman palkkauksen puolesta. Talentian puheenjohtaja Eila Malmström konkretisoi nämä vaateet valtion vuoden 2009 budjetin valmistelussa niin, että tarvitaan 20 miljoonan euron lisärahoitus sosiaalitakuun toteuttamiseksi. - Toimeentulotukilain ja lastensuojelulain toteuttaminen ei toteudu toivotulla tavalla, ellei kunnille anneta lisätukea ja varmisteta, että apu myös käytetään tarkoitetulla tavalla, ennustaa Eila Malmström.

Valtio sitoutui lastensuojelulakia säädettäessä maksamaan noin kolmasosan lain toimeenpanosta koituvista lisäkustannuksista. Koska valtionosuutta ei annettu ”korvamerkittynä”, vaikutti Talentian syksyllä tekemän selvityksen perusteella siltä, että kaikki kunnat eivät lisänneet vuoden 2008 menoja edes sillä summalla, mikä laskennallinen valtionapuosuus oli.

Talentian mielestä valtion tulee korottaa osuuttaan noin puoleen kustannuksista. Tämä tarkoittaa noin 11 miljoonaan euron budjettierää aiemmin suunniteltua enemmän.

Toinen keskeinen lakiuudistus, toimeentulotuen sosiaalitakuu, tulee ulottaa koskemaan myös palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmien tekoa. Tätä varten Talentia perää valtiolta kunnille 50 %:n erillisvaltionosuutta, mikä Talentian laskelmien mukaan merkitsee noin 8 miljoonaa euroa valtion budjettiin.
- Nopeasti saatu raha riittää avuksi ohimenevässä ja poikkeuksellisessa toimeentulotuen tarpeessa olevalle hakijalle. Jos rahapulan takana on pitkittynyt ongelma, on syiden pohtiminen ja elämäntilanteen korjaaminen kokonaisuudessaan paikallaan. Se on myös sosiaalialan työn ydintä. Jos sosiaalitakuu tarkoittaa vain takuuta rahan saamisesta tilille nopeasti, on vaara, ettei sosiaalityötä asiakkaan kanssa aloiteta lainkaan. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta kestävä muutos parempaan jää saavuttamatta.

Malmströmiä huolestuttaa valtionhallinnon yleinen suuntaus antaa valtionosuusrahat kunnalle yhtenä könttänä.
- Käytäntö uhkaa vesittää tärkeiden lakien toteutumisen. Ilman korvamerkintää on suuri vaara, että kunnat eivät suuntaa tarpeeksi varoja ehkäisevään lasten suojeluun ja avohuoltoon, muistuttaa Eila Malmström.
Kunnat tarvitsevat rahan lisäksi myös valtakunnallista ohjausta ja tukea, mikä myös vaatii rahoitusta.
- Lastensuojelulain ja toimeentulotukilain toimeenpanon ja sosiaalitoimistojen työn kehittämiseen tarvitaan miljoona euroa, vaatii Malmström.