Mäkelä: Koulutuksen inflaatio laukkaa, luottamus vaikuttamiseen vahvistuu 7.11.2007 (Allianssi)  Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Outi Mäkelä korosti nuorisotutkimuspäivillä tuoreen Nuorisobarometrin osoittavan vakavia viestejä nuorten suhtautumisesta koulutukseen.

Myönteistä taas on nuorten vahvistuva luottamus demokratian toimivuuteen ja vaikuttamiseen. - Selkeästi on nähtävissä, että nuorten usko koulutuksen hyötyyn on laskussa. Tämä on vakava viesti hallitukselle tulevien vuosien koulutuspoliittisia ja työelämää koskevia linjauksia tehtäessä. Mäkelä korostaa, että opetus- sekä tulevassa työ- ja elinkeinoministeriössä on pohdittava tarkasti, miksi nuoret kokevat koulutuksen aikaisempaa vähäisemmässä määrin parantavan työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret arvioivat työkokemuksen olevan yhä ratkaisevampaa työllistymiselle ja puutteellinen koulutus nähdään taas aikaisempaa pienempänä työllistymisen esteenä. - Yhtenä syynä on erityisesti ammattikorkeakoulutuksen järjestäjien luomat epärealistiset odotukset valmistumisen jälkeisistä työmarkkinoista. Nuorten kohtaama todellisuus on aivan toinen. Nuorten suhtautuminen työttömänä olemiseen on voimakkaassa muutoksessa. Nuorista 57 prosenttia ei pidä työttömänä olemista pahana asiana, jos toimeentulo on turvattu. Vielä vuonna 2000 vastaava osuus oli 36 prosenttia. - Työttömyyteen suhtaudutaan yhä vähemmän yksilöä leimaavana tekijänä. Toisaalta nuorten pätkätyömarkkinoilla kausi- ja väliaikaistyöttömyydestä on kehittymässä nuorten keskuudessa hyväksytty ja pysyvä ilmiö. - Nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus Suomen demokratian toimivuuteen ja kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksiin on selvästi vahvistunut vuodesta 2001. Tätä myönteistä kehitystä on tuettava määrätietoisesti muun muassa nuorisolain 8 §:n laadukkaalla toteuttamisella kaikissa Suomen kunnissa. 8 § velvoittaa kuntia järjestämään nuorille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulemaan heitä koskevissa asioissa. - Ratkaisevaa on demokratialuottamuksen siirtyminen vaaleissa äänestämiseen. Nykyisellään Suomessa ei ole tarkkoja rekisteritietoja nuorten äänestysaktiivisuudesta, mikä on selkeä puute. Asiaan voidaan varmasti vaikuttaa myönteisesti oikeusministeriön ja Nuoran välisellä yhteistyöllä jo tulevissa kunnallisvaaleissa.