Lääninhallitus selvitti syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin suunnatun valtionavustuksen käyttöä

26.11.2007 (Etelä-Suomen Lääninhallitus)  Valtioneuvosto budjetoi vuonna 2003 erityismäärärahan, jolla tuettiin uudenlaista kuntien järjestämää lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Etelä-Suomen lääninhallitus sai käyttöönsä 5,6 miljoonaa euroa, joka myönnettiin avustuksina 38 hankkeelle eri puolille lääniä. Hankkeiden arviointi osoittaa, että valtionavustus on ollut tarpeellinen. Kaikki rahoitusta saaneet kunnat ovat käyttäneet avustuksen lasten, nuorten ja perheiden elinolosuhteiden parantamiseen joko välittömästi tai kehittämällä syrjäytymisen ehkäisymenetelmiä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen yhteistyötä on myös tiivistetty.
 
Tukea saaneiden hankkeiden arviointi osoittaa, että varhainen syrjäytymisen ehkäisy on kannattavaa niin yksilön kuin kansantalouden kannalta. Myöhemmin toteutettaviin raskaisiin toimenpiteisiin verrattuna varhainen puuttuminen on helppo ja edullinen keino auttaa. Lääninhallitus arvioikin, että 5,6 miljoonan euron suuruinen erityisavustus maksaa ajan kuluessa itsensä takaisin.

Lääninhallitus myönsi valtionavustusta kaikkiaan 38 hankkeelle. Avustus oli tarkoitettu lasten ja nuorten kasvun ja perheiden hyvinvoinnin tukiverkostojen sekä moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseen. Rahoitusta suunnattiin erityisesti äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan, kasvatus- ja perheneuvolatoimintaan, lasten päivähoidossa erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen sekä varhaisen puuttumisen edistämiseen. Hankkeiden onnistumista arvioitiin kehitetyillä toimintamalleilla, palvelurakenteen uudistamisella, asiakaslähtöisyyden lisäämisellä sekä toiminnan jatkuvuudella hankkeen päättymisen jälkeen.

Rahoitetuista hankkeista 20 jatkui siten, että toimintamallit muuttuivat kuntien perustyöksi. Toiminta loppui täysin vain viidessä hankkeessa. Muissa hankkeissa otettiin pysyvämmin käyttöön ainakin osia erityisrahoituksen turvin kokeillusta toiminnasta. Uusia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamalleja syntyi mm. koulunkäyntiin, nuorten matalan kynnyksen toimintaan, päiväkotitoimintaan ja perhetyöhön.

Lasten, nuorten ja perheiden auttaminen perustuu kahteen asiaan: avoimuuteen ja tukemiseen. Ongelmiin ei aina tarvitse puuttua monimutkaisilla menetelmillä, toimivaa syrjäytymisen ehkäisyä on myös asioista keskusteleminen ja tukena oleminen. Monien perheiden arkea pystyttiin järjestämään, kun perheen apuna oli helposti lähestyttävä ammattihenkilö, jolle pystyi kertomaan huolistaan ja jolta voi tarvittaessa kysyä neuvoja.

Alueellinen yhteistyö näyttäytyi hankkeissa lähinnä pinnallisena kuntien välisenä yhteistyönä. Ylimääräisten kulujen karsiminen on välttämätöntä ja yhteistyötä tarvittaisiin varsinkin pienissä kunnissa. Eräiden hankkeiden päätyttyä kunnat ovat yhdessä vakinaistaneet virkoja. Parannusta alueelliseen yhteistyöhön tuovat myös erilaiset säännöllisesti kokoontuvat kuntien väliset yhteistyöryhmät. Kolmas sektori ei juurikaan näy tasavertaisena yhteistyökumppanina ja alueellisen yhteistyön rikastuttajana.

Hankkeiden menestystekijöinä olivat palvelupaikka, aika ja palvelun maksuttomuus. Palvelun tulee olla helposti saavutettavissa ja sijaita hyvässä paikassa. Työntekijöiden kannalta yhteiset toimitilat ovat usein menestystekijä. Palvelun saatavuus iltaisin on tärkeää erityisesti perhetoiminnassa. Maksuttomuus on tärkeää ainakin toiminnan alussa, jotta pystytään tavoittamaan uusia asiakasryhmiä.

**********************************
Julkaisu kokonaisuudessaan:
Siivet kantavat. Selvitys syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin maksetun valtionavustuksen käytöstä Etelä-Suomen läänissä.