Älä lyö lasta -kampanja täyttää rikoksentorjuntaneuvoston mielestä hyvin Euroopan rikoksentorjuntakilpailun ehdokaskriteerit: Hanke torjuu arkirikollisuutta. Sen tuloksellisuus on dokumentoitu. Hanke sisältää yhteistyötä, se on innovatiivinen ja toistettavissa muissa maissa.
Innovatiivisuutta osoittaa mm. termin kuritusväkivalta käyttö. Se ilmaisee ruumiillisen kurituksen olevan väkivaltaa. Rikoksentorjuntaneuvosto pitää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tärkeänä ongelmana, joka ansaitsee lisää huomiota kaikkialla Euroopassa. Kuritusväkivaltaan kohdistuvan hankkeen arvioitiin profiloituvan kilpailussa.
Älä lyö lasta -tiedotuskampanjalla on pyritty vähentämään lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kuritusta, joka on ollut Suomessa rikos vuodesta 1979. Vuonna 2004 Lastensuojelun Keskusliitossa kiinnitettiin huomiota siihen, että internetin keskustelupalstoilla oli alkanut väittely kuritusväkivallasta. Tähän tarpeeseen käynnistettiin vuonna 2006 neljästä eri osiosta koostuva kampanja: 1) Tietoiskukampanja televisiossa 2) Printtimediakampanja 3) Internet-sivu ( www.alalyolasta.fi ) sekä 4) Kasvatusesite väkivallattomaan kasvatukseen ohjaamiseksi (Tyynen rauhallisesti -esite).
Kampanjan tuloksellisuutta on seurattu asennemittauksilla, jotka on toteutettu ennen kampanjaa, sen aikana ja kampanjan jälkeen. Mittaukset osoittivat väestön asenteiden muuttuneen kampanjan aikana entistä kielteisemmiksi kuritusväkivaltaa kohtaan. Kahdella eri tutkimusmenetelmällä saatu tulos antaa uskottavuutta sille, että muutos asenteissa on todellinen eikä satunnainen. Kampanjointi oli myös huomattu varsin usein, mikä lisää varmuutta siitä, että tämä kampanja on vaikuttanut asenteiden tiukentumiseen.
Vaatimus dokumentoidusta tuloksellisuudesta lienee yksi syy, minkä vuoksi rikoksentorjuntaneuvosto sai vain muutamia kilpailuehdotuksia, vaikka maassamme arvioidaan olevan jopa satoja perhe- ja parisuhdeväkivallan ehkäisyyn pyrkiviä hankkeita.
Kukin EU-maa voi osallistua kilpailuun vain yhdellä rikoksentorjuntahankkeella. Vuosittaisen kilpailun yhteydessä järjestettävässä hyvien käytäntöjen konferenssissa esitellään yleensä muitakin teemaan liittyviä jäsenmaiden hyviä rikoksentorjuntahankkeita.