Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on hajanaista ja kirjavaa

STT > Info 14/08/2007 11:00

Syrjäytymisen ehkäisyssä tulisi pyrkiä nykyistä toimivampaan yhteistyöhön. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden hajanaisuus on osittain seurausta lainsäädännön ongelmista. Nuorten työpajatoiminta on hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä.

Syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään huomattavasti valtion varoja. Syrjäytymisen ehkäisyä toteuttavat useat ministeriöt, kaikki kunnat ja lukuisat järjestöt. Syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee seurata, sillä varsinaisen syrjäytymisen hoidosta yhteiskunnalle koituvat kustannukset nousevat huomattavasti ehkäisevien toimien kustannuksia suuremmiksi. On arvioitu, että pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset.

Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on hankalaa, sillä toimintaa ohjaavien säädösten joukko on kirjava ja rahoitus pirstaleista. Vaikuttavuutta voidaan kuitenkin seurata yksittäisten toimenpiteiden kautta. Tarkastuksen perusteella toimenpiteiden hajanaisuus on osittain seurausta nykyisen lainsäädännön ongelmista. Lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla eri alojen välistä yhteistyötä, jota nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on päästävä kiinni niihin konkreettisiin ilmiöihin, jotka lisäävät syrjäytymisriskiä. Syrjäytymisen ehkäisystä vastaavien viranomaisten tulisi olla nykyistä paremmin selvillä toistensa käytännöistä ja jo tehdyistä arvioinneista. Toimiva moniammatillinen yhteistyö edellyttää hyviä henkilösuhteita, yhteistä kieltä ja käsitteitä sekä vastuunjaon selkiyttämistä.

Yhteistyö moniammatillisissa verkostoissa ja työryhmissä jää usein pinnalliseksi. Yhtenä syynä ongelmiin ovat työntekijöiden erilaiset koulutustaustat. Opettajat eivät tunne riittävästi sosiaalityöntekijöiden työn perusteita ja päinvastoin. Myös erilaiset salassapitosäännökset hankaloittavat yhteistyötä. Nuoria koskevan seurantatiedon kattavuutta ja laatua olisi mahdollista parantaa yhdistämällä eri viranomaisten rekisteritietoja. Monet rekisteriaineistot ovat lisäksi maksullisia.

Nuorten työpajatoiminta parantaa elämänhallintaa

Tarkastuksen osana tehtiin selvitys nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuudesta. Toimintaan osallistuu vuosittain noin 7000 nuorta 230 työpajassa. Opetusministeriön tavoitteena on, että kaksi kolmasosaa työpajanuorista sijoittuu pajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan.

Tarkastustulosten mukaan jatko-opintojen todennäköisyys oli pajanuorilla noin 20 prosenttia suurempi kuin muilla nuorilla. Työpajatoiminta hyödytti eniten niitä nuoria, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Työhön sijoittumiseen pajajakso ei suoraan vaikuttanut.

Pelkät sijoittumistiedot eivät anna riittävää kuvaa toiminnan vaikuttavuudesta. Haastatteluaineiston perusteella työpajatoiminnalla oli vaikutusta nuorten oman elämänhallinnan parantumiseen. Yhä useamman nuoren kohdalla tämän pitäisikin työpajatoimijoiden mielestä riittää toiminnan tavoitteeksi.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Teemu Kalijärvi, puh (09) 432 5789

Ylitarkastaja Sari Hanhinen, puh (09) 432 5837

Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. (09) 432 5704

Tarkastuskertomus 146/2007: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy   **** Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva, riippumaton valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista tarkastava virasto. Tarkastuskertomus on luettavissa tiedotteen julkaisupäivästä lähtien tarkastusviraston verkkosivuilla (http://www.vtv.fi). Tarkastuskertomusta voi lisäksi tilata tarkastusvirastosta puhelimitse (09-432 5746) tai sähköpostitse (tilaukset@vtv.fi).

Lähde: STT>Info