Työvoimatoimistossa simputusta ja mielivaltaa

(Ajassa Nyt -verkkolehti)  Oulun työvoimatoimistossa asioiva henkilö sai tutustua virkailijan mielivaltaan ja ammattitaidottomuuteen.  Tarina on niin outo, että se on kerrottava pieniä yksityiskohtia myöten.  Työtön työvoimatoimiston asiakas sai hankittua itselleen osa-aikatyön, joka alkoi syyskuun alusta.  Hän kirjoitti työsopimuksen 15.8. ja joutui seuraavana aamuna lähtemään sairaan sukulaisen luokse.  Virkailija oli ehtinyt postittaa tiedoksiannon työnhakukoulutuksesta, joka saapui postissa 20.8.  21.8. heti aamulla asiakas meni "työkkäriin" viemään työsopimuksensa.  Virkailija ottikin kurssille osoitetun tiedoksiannon ja sanoi, että "tätähän et sitten tarvitse".  Samalla hän neuvoi, että osa-aikatyöläisen kannattaa hakea KELA:lta soviteltua päivärahaa.  Asiakas lähti tyytyväisenä ja yllätys olikin melkoinen, kun parin päivän kuluttua tuli samalta virkailijalta kirje.  Siinä luki, että etuuksien maksatus on katkaistu ja toimikunnalle on tehtävä selvitys, koska työtön on 16.8. käydessään kieltäytynyt työvoimakoulutuksesta.

Asiakas meni siis taas "työkkäriin" ja kertoi, että a) hän ei ole kieltäytynyt vaan työllistynyt ja b) 16.8. hän oli 600 km päässä Oulusta.  Virkailija totesi, että "lipsahti väärä päiväys" ja että hän itsekin kuuli vasta jälkeenpäin, että koulutukseen on haettava.  Ts. hän ei tiedä perusasioita vaikka ohjaa päivittäin työttömiä.

Asiakas soitti oikeusasiamiehen lakimiehelle, työministeriön työttömyysturvaneuvojalle sekä Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliiton lakimiehelle.  Kaikki sanoivat, että virkailija on toiminut harhaanjohtavasti ja asiakasta pyydettiin ottamaan jatkoa varten neuvot sekä itseään koskevat merkinnät kirjallisena.  Virkailija soitti esimiehelleen, joka kielsi antamasta (siis vastoin lakia), mutta käski sopia, että jos asiakas hakee koulutukseen, niin KELA:lle ilmoitetaan, ettei maksatukselle ole esteitä.  Nyt ongelmaksi nousi se, että syyskuun alussa pitäisi alkaa työt ja jos kurssille tulee kutsu, pitääkö työpaikka jättää ja opiskella työnhakua.  Virkailija sanoi, ettei osaa neuvoa, joten taas soitto työministeriöön.  Siellä ihmeteltiin asiaa ja pitkän palaverin jälkeen neuvottiin täyttämään hakemus, jotta asiakas saisi sovitellun päivärahan.  Työministeriökin piti outona, ettei järjen käytölle ole sijaa Oulussa.

Asiakas meni jälleen virkailijansa luo ja sanoi hakevansa koulutukseen.  Virkailija kysyi, onko hänellä netti käytössä, koska sieltä löytyy hakulomake.  Kun työtön kotona meni nettiin, selvisi, että tarvitaan verkkopankkitunnus ja oli viimeinen kurssille hakupäivä.  Hän soitti virkailijalle, joka totesi, että "unohtui kertoa".  Löytyi kuitenkin myös lomake, jonka pystyi täyttämään ilman tunnusta.  Virkailija kuitenkin kertoi, ettei voi ottaa sitä vastaan ennen kuin asiakas käy näyttämässä henkilöllisyystodistuksensa:  siis henkilö, joka oli vajaan viikon aikana käynyt ja soittanut neljästi ja jolle myös virkailija soitti joten hän tiesi tarkalleen kyseessä olevan ihmisen.  Tällä hetkellä tilanne on se, että asiakas on aloittanut työt ja hakenut kurssille ja jos hänet valitaan hän joutuu tilanteeseen, jonka neuvonnassa ei taida virkailijan ammattitaito riittää.  Kyseisestä virkailijasta on tehty kantelu oikeusasiamiehelle sekä pyydetty selvitys työministeriön hallinto-osastolta.  Työttömien tulee olla tarkkana asioidessaan työvoimatoimistossa, koska siellä on työntekijöitä, jotka eivät taida perusasioita ja simputus tuntuu olevan työllistämistä tärkeämpi päämäärä.

Tämä esimerkki on vain yksi satojen joukossa, kun aletaan penkoa millaisin syin etuuksien maksatus katkaistaan.  Jos teet vaikkapa vapaaehtoistyötä, voi virkailija vaatia Sinulta selvityksen toimikunnalle.  Nykyinen hallitus pitää työllistymistä parhaana köyhyyden ehkäisijänä, mutta silloin tulisi myös luoda työpaikkoja.

Esim. sijoitusosoitukset palkkatuella johonkin järjestöön eivät ole juurikaan edesauttaneet työttömän työllistymistä.  Järjestöt tulisikin velvoittaa palkkaamaan työntekijät palkkatukijakson jälkeen töihin.  Näin ei keksittäisi tyhjiä työpaikkoja ja esim. vaatteiden viikkaamiseen kirpputoreille ei palkattaisi kymmentä ihmistä tekemään yhden työt.

Työvoimatoimiston virkailijat suhtautuvat asiakkaisiin aivan kuin kaikki olisivat työtä vieroksuvia luusereita.  Jos se energia, joka kuluu kun mietitään miten saisi etuuksien maksatuksen poikki, käytettäisiin henkilökohtaiseen neuvontaan ja aktivointiin, voisi tuloksiakin tulla.

HFU ry on päättänyt puuttua osaltaan "työkkärin" mielivaltaan ja on avannut adressin osoitteessa http://adressit.com/mol . 

Samoin tulemme olemaan yhteydessä päättäjiin niin kunnallisella kuin valtiollisellakin tasolla ja pidämme yhteyttä myös työministeriöön.

Sirpa Ahola-Laurila. Ajassa Nyt -verkkolehti