- On selvää, ettei kansanvaltaa voida kehittää ylhäältä alaspäin. Vahva, uskottava demokratia ei synny virkamiestyönä tai poliittisen päätöksentekijän päätöksillä. Vahva demokratia syntyy kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta, ja julkisen vallan tehtävä on luoda edellytyksiä osallistumiselle, totesi Brax.

Brax korosti, että kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. - Asiantuntijaroolin ja palvelujen tuottajan roolin ohella kansalaisjärjestöjen suuri arvo yhteiskunnassa on tuottaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta ihmisten välille, tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua ja kokemus siitä, että tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa.

Syksyllä asetettavan, uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää yhteistoimintaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kesken ja tehdä esityksiä ja aloitteita. Neuvottelukuntaan nimitetään sekä julkisen että kansalaisyhteiskuntasektorin edustajia. Neuvottelukunnan puheenjohtaja osallistuu myös paremman sääntelyn neuvottelukunnan työhön. - On tärkeää, että neuvottelukunnan kokonpano on riittävän edustava ja monipuolinen ja että laajan kansalaisjärjestökentän ääni välittyy eri keinoin neuvottelukunnan työhön, totesi Brax.

Lisätietoja:
Erityisavustaja Ari Heikkinen (OM), puh. (09) 1606 7520